Yhdistyksen säännöt
Yhdistyksen säännöt
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Raahen JHL ry os. 55 ja sen kotipaikka on Raahe.
Yhdistys kuuluu jäsenenä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:een, jota nimitetään näissä säännöissä liitoksi.
2 § Yhdistyksen tarkoitus
Yhdistyksen toimialueena on Raahen kaupunki, Pyhäjoen kunta ja Siikajoen kunta ja sen tarkoituksena on koota Raahen kaupungin, Pyhäjoen kunnan ja Siikajoen kunnan palveluksessa työskentelevät ja liiton järjestämisalalle opiskelevat liiton piiriin.
Yhdistys toimii näiden ja liiton sääntöjen sekä päätösten mukaisesti jäsentensä palvelussuhteiden ehtojen ja työolosuhteiden parantamiseksi heidän ammatillisten, oikeudellisten ja yhteiskunnallisten etujensa ja oikeuksiensa edistämiseksi ja laajentamiseksi sekä heidän yhteiskunnallisten valmiuksiensa parantamiseksi.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
a. valvoo voimassaolevan työlainsäädännön sekä muiden palvelussuhteisiin liittyvien säännösten ja sopimusten noudattamista,
b. tekee esityksiä ja solmii paikallisia sopimuksia jäsenistöään koskevista työ- ja virkaehtosopimus-, työympäristö-, yhteistoiminta-asioista ja työelämän kehittämistä sekä muista jäsenistöään koskevista asioista,
c. järjestää kokouksia, koulutus- ja muita vastaavia tilaisuuksia sekä muuta jäsenistölleen suunnattua harrastustoimintaa,
d. harjoittaa tiedotustoimintaa yhdistyksen ja liiton tunnetuksi tekemiseksi,
e. on yhteistoiminnassa yhdistyksen tavoitteita ja toimintatarpeita tukevien yhdistysten ja järjestöjen kanssa.
Yhdistys voi omistaa kiinteää omaisuutta, arvopapereita ja muita rahoitusvälineitä. Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus järjestää juhla- ja huvitilaisuuksia, ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia, testamentteja, toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa ravintola- ja majoitustoimintaa ja tavanomaista kioskikauppaa.
3 § Alaosastot
Yhdistys on oikeutettu muodostamaan keskuudestaan yhdistyksen hallituksen valvonnan alaisena toimivia rekisteröimättömiä alaosastoja, joiden säännöt yhdistyksen hallitus hyväksyy. Alaosaston säännöt eivät saa olla ristiriidassa yhdistyksen ja liiton sääntöjen kanssa.
Yhdistyksen on ilmoitettava alaosaston perustamisesta liiton hallitukselle ja siinä yhteydessä lähetettävä alaosaston säännöt.
Yhdistyksen on huolehdittava muodostamansa alaosaston taloudellisista toimintaedellytyksistä
4 § Yhteisjärjestöt
Yhdistysten toiminnan ja edunvalvonnan tehostamiseksi yhdistykset voivat perustaa rekisteröityjä yhteisjärjestöjä.
Jos työnantajan yhteydessä toimii yhteisjärjestö, sen järjestäytymisalueella toimivan jäsenyhdistyksen tulisi kuulua siihen jäsenenä.
Yhteisjärjestön perustaminen edellyttää liiton hallituksen lupaa.
Yhteisjärjestön tulee toiminnassaan noudattaa liiton yhteisjärjestöjen sääntöjä.
5 § Yhdistykseen liittyminen
Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä näiden sääntöjen 2 §:n 1. kohdassa mainitulla alalla työskentelevä tai alalle opiskeleva henkilö, joka hyväksyy liiton ja yhdistyksen tarkoituksen eikä ole henkilökohtaisten sitoumustensa tai muiden syiden vuoksi esteellinen noudattamaan liiton ja yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä eikä kuulu liiton toimintaa ja periaatteita vastustaviin järjestöihin.
Yhdistyksen hallitus päättää jäseneksi ottamisesta. Jos hallitus ei hyväksy hakijaa yhdistyksen jäseneksi, sen on hakijan sitä vaatiessa pyydettävä liiton hallituksen lausunto ennen asian lopullista ratkaisemista.
Henkilö, joka osoittaa kuuluneensa vastaavaan pohjoismaiseen ammatilliseen järjestöön, hyväksytään yhdistyksen jäseneksi työttömänä sillä edellytyksellä, että yhdistykseen liittyminen tapahtuu viimeistään kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun henkilö on eronnut pohjoismaisesta järjestöstä. Vastaavasti yhdistykseen voidaan hyväksyä jäseneksi työttömänä henkilö, joka siirtyy toisesta liiton yhdistyksestä.
Kun yhdistyksen hallitus on hyväksynyt yhdistykseen uuden jäsenen ja toimittanut liittymisilmoituksen liittoon, jäsen saa jäsenkortin ja yhdistyksen säännöt sekä tietoja jäsenen oikeuksista ja velvollisuuksista.
Yhdistyksen jäsenrekisteriä ylläpitää liitto.
6 § Jäsenoikeuksien siirtyminen
Kun jäsen vaihtaa liiton yhdistystä, hänen on tehtävä siitä 9 §:n 1. kohdan mukainen ilmoitus siihen yhdistykseen, josta hän näin eroaa. Jäsenen on säilyttääkseen toisessa liiton jäsenyhdistyksessä saavuttamansa jäsenoikeudet ilmoittauduttava uuteen yhdistykseen 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on eronnut toisesta liiton jäsenyhdistyksestä.
Jäsen, joka osoittaa kuuluneensa johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön kuuluvaan kotimaiseen tai pohjoismaiseen järjestöön tai vastaavaan Euroopan unioniin kuuluvien maiden ammatilliseen järjestöön, säilyttää jo hankkimansa jäsenyysajan vähentymättömänä edellyttäen, että yhdistykseen liittyminen tapahtuu viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on eronnut kotimaisesta järjestöstä ja kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun jäsen on eronnut ulkomaisesta järjestöstä. Erityisestä syystä liiton hallitus voi hyväksyä muunkin kuin keskusjärjestöön kuuluvan kotimaisen ammatillisen järjestön jäsenyyden edellä tässä kappaleessa tarkoitetuksi jäsenyysajaksi.
7 § Jäsenmaksut
A. Varsinaiset jäsenmaksut
Yhdistyksen jäsenet suorittavat liitolle liiton edustajiston liiton sääntöjen mukaan määräämät jäsenmaksut. Jäsenmaksujen lisäksi jäsenet maksavat Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassalle Vakuutusvalvontaviraston vuosittain vahvistaman jäsenmaksun.
Yhdistysten jäseniltä kerättävät jäsenmaksut peritään työnantajan toimesta jäsenten antamien valtakirjojen perusteella. Mikäli työnantaja ei peri jäsenmaksua, jäsen suorittaa ne itse liiton määrittämällä tavalla.
Jäsenmaksut maksetaan liiton osoittamalle jäsenmaksujen keräilytilille. Liitto palauttaa neljännesvuosittain kullekin yhdistykselle sille kuuluvan osuuden, jonka suuruuden liiton edustajisto vuosittain syyskokouksessa päättää.
Yhdistyksen jäsen, joka maksaa jäsenmaksunsa itse liiton osoittamalle tilille, on velvollinen pyydettäessä esittämään tositteet, joista ilmenee jäsenmaksun perusteet.Jäsenyydestä johtuvien oikeuksien ja etuuksien nauttiminen edellyttää, että jäsen on suorittanut erääntyneet jäsenmaksunsa.
B. Ylimääräiset jäsenmaksut
Yhdistyksellä on oikeus vain liiton hallituksen luvalla kantaa varsinaisten jäsenmaksujen lisäksi ylimääräistä jäsenmaksua, jonka suuruuden yhdistyksen kokous määrää.
8 § Jäsenmaksuista vapautuminen
Palkkatuloa ja siihen rinnastettavaa tuloa vailla oleva jäsenyhdistyksen jäsen on vapautettu jäsenmaksuista ollessaan
a. eläkelainsäädännössä tarkoitetulla kuntoutustuella,
b. äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla,
c. sairauslomalla,
d. opiskelemassa,
e. suorittaessaan asevelvollisuutta, asepalvelusta tai siviilipalvelusta,
f. työttömänä ja vailla oikeutta työttömyyskassan maksamaan etuuteen.
Jäsenen, joka haluaa edellä mainituin perustein vapautuksen jäsenmaksuista, tulee ilmoittaa siitä liitolle/jäsenyhdistykselle.
9 § Yhdistyksestä eroaminen
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen erottua yhdistyksestä hän menettää jäsenoikeutensa. Samoin hän vapautuu velvollisuuksista, joihin hän on yhdistykseen liittyessään sitoutunut. Jäsenen on kuitenkin suoritettava erääntyneet, maksamatta jääneet jäsenmaksut.
Jos yhdistyksen jäsen laiminlyö jäsenmaksujen suorittamisen yli kuuden (6) kuukauden ajalta, jäsenyhdistyksen hallituksen on katsottava hänet eronneeksi yhdistyksestä. Asiasta on tällöin tehtävä merkintä hallituksen kokouksen pöytäkirjaan.
Yhdistyksestä eroava/eronnut jäsen saa pyytäessään liitolta todistuksen jäsenyydestään.
10 § Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistyksen jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä
a. jos hän rikkoo yhdistyksen tai liiton sääntöjä, kieltäytyy noudattamasta yhdistyksen hallituksen tai liiton hallituksen päätöksiä tai ohjeita, joiden voimassaolo perustuu yhdistyksen sääntöihin tai liiton päätöksiin tai muutoin toimii vastoin yhdistyksen ja liiton omaksumia periaatteita tai liiton eheyttä vahingoittavasti,
b. jos hän petollisella tavalla on nostanut avustusta,
c jos hän on kavaltanut yhdistyksen tai liiton hänen hoitoonsa uskomia varoja,
d. jos hän on päässyt jäsenyyteen antamalla itsestään vääriä tai muuten harhaanjohtavia tietoja,
e. jos hän on siirtynyt pysyvästi pois liiton järjestäytymisalalta.
Jäsentä, joka on erotettu yhdistyksestä muusta syystä kuin jäsenmaksujen laiminlyömisen johdosta, ei ilman yhdistyksen ja liiton hallituksen päätöstä voida ottaa uudelleen jäseneksi. Jos erotettu jäsen on huomaamatta päässyt uudelleen jäseneksi, voi yhdistys ja liiton hallitus asianomaista kuultuaan julistaa hänen jäsenyytensä kelpaamattomaksi.
Ehdotus jäsenen erottamiseksi yhdistyksestä on tehtävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle mainitsemalla tarkalleen ne syyt, joiden perusteella erottamista vaaditaan sekä todisteet, joihin erottamisvaatimus perustuu. Yhdistyksen hallituksen on tutkittava erottamisvaatimus ja tehtyään päätösesityksensä alistettava se ja liiton hallituksen asiasta antama lausunto yhdistyksen kokouksen päätettäväksi.
Yhdistyksen hallituksella on oikeus myös omasta aloitteestaan, silloin kun siihen syytä ilmenee, alistaa jonkun jäsenen erottaminen yhdistyksestä yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi hankittuaan ensin asiasta liiton hallituksen lausunnon.
Ennen kuin yhdistyksen kokous tekee päätöksen jäsenen erottamisesta, jäsenelle on varattava tilaisuus kirjallisesti tai kokouksessa suullisesti antaa selvityksensä asiasta.
Liiton hallitus voi lausunnossaan ehdottaa myös varoituksen antamista tai sitä, että asianomaiselta jäseneltä kielletään pääsy jäsenyhdistyksen kokouksiin, ei kuitenkaan yli kahden (2) vuoden ajaksi, tai ehdottaa uuden tutkimuksen toimeenpanoa.
11 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat kevät- ja syyskokoukset. Muita kokouksia yhdistys pitää tarpeen mukaan. Yhdistyksen kokoukset pidetään hallituksen määräämässä paikassa yhdistyksen toimialueella tai muussa yhdistyksen kokouksen päättämässä paikassa.
Yhdistyksen jäsen voi tehdä ehdotuksia yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi joko etukäteen yhdistyksen hallitukselle tai kokouksessa, jolloin hallituksen on se oman lausuntonsa ohella valmisteltava seuraavaan kokoukseen. Jos asia on kiireellinen, se voidaan yhdistyksen päätöksellä käsitellä ja päättää heti, ellei yhdistyslaki toisin määrää. Tällainen asia on kuitenkin mikäli mahdollista ilmoitettava puheenjohtajalle ennen kokouksen alkua.
Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi niissä asioissa, joissa säännöt tai yhdistyslaki erikseen määräävät. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide. Henkilövaalit toimitetaan äänestämällä suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Jäsenet ja varajäsenet liiton edustajistoon valitaan yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2. kohdassa tarkoitettuna henkilökohtaisena suhteellisena listavaalina, jossa kullakin äänioikeutetulla liiton jäsenyhdistyksen jäsenellä on yksi ääni. Vaali toimitetaan postitse liiton edustajiston vahvistaman vaalijärjestyksen mukaisesti.
Kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä on jäsenillä ainoastaan yksi ääni.
Ainoastaan kokouksessa saapuvilla olevat jäsenet, jotka luotettavasti voivat todistaa yhdistyksen sääntöihin perustuvan jäsenyytensä, ovat äänioikeutettuja.
Eläkkeellä olevat jäsenet eivät saa osallistua pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten valintaan eikä heitä voida valita näihin luottamustehtäviin.
Luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten vaalissa vaalikelpoisuus määräytyy kulloinkin voimassaolevan asianomaisen alan virka- tai työehtosopimuksen luottamusmiehiä koskevien määräysten mukaisesti. Äänioikeutettuja ovat ne, jotka tämän kohdan mukaan ovat vaalikelpoisia. Mikäli luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten vaali tapahtuu työpaikoilla, erillisissä vaalitilaisuuksissa tai postitse, on yhdistyksen kokouksessa vaalin toimittamista varten vahvistettava vaaliohjesääntö. Jos luottamusmiehen toimialue kattaa useamman yhdistyksen toiminta-alueen, suoritetaan luottamusmiesvalinta liiton hallituksen vahvistaman ohjesäännön mukaisesti.
Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle syyskokouksen päätöksen mukaan joko jäsenille lähetettävällä kirjallisella henkilökohtaisella ilmoituksella tai syyskokouksen nimeämissä lehdissä tai liiton lehdessä tai työpaikkatiedotteilla. Kokouskutsu on toimitettava vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa, esimerkiksi käsiteltäessä työtaisteluun liittyviä kysymyksiä, kokouskutsu on toimitettava vähintään kolme (3) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa määrätään, tärkeimmät kokouksessa esille tulevat asiat.
Mikäli yhdistyksen kokouksessa valittu toimihenkilö (toimihenkilöllä tarkoitetaan 12 §:n kohdissa 1. a, c, e, f ja g mainittuja henkilöitä) eroaa tehtävästä tai hän on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtävää, yhdistyksen kokouksessa valitaan uusi toimihenkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Liiton toimihenkilöillä ja liiton hallituksen jäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, ellei kokous toisin päätä.
12 § Syys- ja kevätkokoukset
Syyskokouksessa, joka pidetään 1.10. – 30.11. käsitellään seuraavat asiat:
a. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi seuraavaksi toimikaudeksi, jonka pituus on kaksi (2) kalenterivuotta,
b. päätetään hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten määrästä,
c. valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi toimikaudeksi,
d. päätetään luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten toimikauden pituudesta, ellei luottamusmiessopimuksella ole muuta sovittu,
e. valitaan luottamusmiehet ja mahdolliset pääluottamusmiehet (ks. 11 § 6.-7.). Mikäli yhdistys on kuitenkin ennen syyskokousta päättänyt luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten valinnasta työpaikoilla, erillisissä vaalitilaisuuksissa tai postitse eikä syyskokouksessa, luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten vaalin tulos on vahvistettava syyskokouksessa. Valituille luottamusmiehille ja pääluottamusmiehille valitaan varaluottamusmiehet.
f. valitaan kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa,
g. valitaan edustajat ja varaedustajat yhteisjärjestöön ja muihin mahdollisiin yhteistoimintajärjestöihin,
h. hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle,
i. päätetään yhdistyksen toimihenkilöille maksettavista korvauksista,
j. hyväksytään talousarvio,
k. päätetään yhdistyksen kokouksen koollekutsumistavasta ja -ajasta ottaen huomioon 11 §:n 8. kohdan määräykset,
l. päätetään mahdollisesti muista esille tulevista asioista.
Kevätkokouksessa, joka pidetään 1.2 - 30.4. käsitellään seuraavat asiat:
a. esitetään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös,
b. luetaan tilintarkastajien lausunto,
c. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja hallituksen vastuuvapaudesta,
d. päätetään mahdollisesti muista esille tulevista asioista.
Mikäli vähintään 1/5 äänioikeutetuista yhdistyksen syyskokouksessa läsnä olevista jäsenistä sitä vaatii, on hallituksen jäsenet valittava henkilökohtaista suhteellista vaalitapaa käyttäen. Tällöin kukin äänioikeutettu voi antaa äänensä enintään niin monelle ehdokkaalle kuin hallitukseen on jäseniä valittava. Kussakin äänestyslipussa ensimmäiselle vaalisijalle merkityn ehdokkaan äänimäärä on sama luku kuin se ehdokkaiden lukumäärä, joita äänestyslipulla on äänestetty, toiselle vaalisijalle merkityn ehdokkaan äänimäärä on sama kuin edellä tarkoitettu luku vähennettynä yhdellä, kolmannelle vaalisijalle merkityn ehdokkaan äänimäärä on sama edellä tarkoitettu luku vähennettynä kahdella ja niin edelleen. Vaalien tuloksen perusteella syyskokous nimeää eniten ääniä saaneet yhdistyksen hallituksen jäseniksi sekä seuraavaksi eniten ääniä saaneet äänimäärän mukaisessa järjestyksessä varajäseniksi.
13 § Hallituksen tehtävät
Yhdistyksen asioita ja omaisuutta hoitaa syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi yhdistyksen jäsenistä valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään viisi (5) ja enintään viisitoista (15) muuta varsinaista jäsentä sekä enintään vastaava määrä varajäseniä. Hallitus valitsee varsinaisten jäsenten keskuudesta varapuheenjohtajan ja sihteerin.
Hallitus valitsee keskuudestaan tai muista yhdistyksen jäsenistä kalenterivuodeksi taloudenhoitajan, yhden tai useamman jäsenasiainhoitajan, opintosihteerin ja tarvittaessa muita toimihenkilöitä. Mikäli nämä eivät ole hallituksen jäseniä, heillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa, ellei hallitus toisin päätä.
Ellei yhdistyksen jäseniä edustava luottamusmies ole hallituksen jäsen, hänelle on ilmoitettava kaikista hallituksen kokouksista ja hänellä on niissä läsnäolo- ja puheoikeus, ellei hallitus yksimielisesti toisin päätä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Kokous on myös aina kutsuttava koolle, jos kolme (3) hallituksen jäsentä katsoo sen tarpeelliseksi. Hallituksen kokous voidaan pitää tarvittaessa kaikkien hallituksen jäsenten suostumuksella puhelinkokouksena tai verkkokokouksena. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja enemmistö sen muista jäsenistä on läsnä.
Hallituksen jäsen, joka ilman hyväksyttävää syytä on poissa kolmesta (3) perättäisestä hallituksen kokouksesta, voidaan erottaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä hallituksesta.
Puheenjohtaja johtaa puhetta hallituksen ja yhdistyksen kokouksissa, ei kuitenkaan niissä asioissa, joissa hän on yhdistyslain mukaan esteellinen. Puheenjohtaja valvoo sääntöjen ja yhdistyksen päätösten sekä liiton hallituksen antamien ohjeiden noudattamista ja sitä, että yhdistyksen muut toimihenkilöt täyttävät tehtävänsä.
Sihteeri laatii yhdistyksen ja hallituksen kokouksista pöytäkirjan, laatii ehdotuksen yhdistyksen toimintakertomukseksi, hoitaa kirjeenvaihdon ja huolehtii muiden kirjallisten tehtävien suorittamisesta.
Taloudenhoitaja hoitaa yhdistyksen kirjanpidon ja laatii ehdotuksen tilinpäätökseksi sekä huolehtii muista hallituksen hänen tehtäväkseen määräämistä yhdistyksen taloutta koskevista tehtävistä.
Jäsenasiainhoitaja huolehtii yhdistyksen jäsenasioista sekä toimii yhteyshenkilönä liiton jäsenrekisteriin yhdistyksen jäsenasioissa.
Opintosihteeri suunnittelee ja toteuttaa yhdistyksen opinto- ja koulutustoimintaa, tukee yhdistyksen opinto-ohjaajien työtä sekä tiedottaa jäsenille opinto- ja koulutusmahdollisuuksista.
Hallituksen tulee hoitaa huolellisesti yhdistyksen omaisuutta ja tallettaa sen varat luotettavasti ja yhdistykselle edullisesti. Sen tulee neljännesvuosittain käsitellä taloudenhoitajan laatima selvitys yhdistyksen taloudellisesta asemasta.
Hallitus on kaikista toimenpiteistään vastuussa yhdistyksen kokoukselle.
Yhdistyksen jäsenrekisteriä ylläpitää liitto, joka toimitta neljännesvuosittain jäsenluettelon yhdistykseen tarkastettavaksi.
Jos liiton hallitus tai liiton toimisto on pyytänyt yhdistykseltä tietoja tai lähettänyt sille tilasto- tai tiedustelulomakkeita, yhdistyksen hallituksen on annettava pyydetyt tiedot ja palautettava lähetetyt lomakkeet huolellisesti täytettyinä liiton toimistoon annettuun määräaikaan mennessä.
Hallituksen jäsen, joka ilmoittaa pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä tehdyn päätöksen johdosta, on vapaa päätöksen tuottamasta vastuusta, ellei hän osallistu päätöksen täytäntöönpanoon.
14 § Tilit ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Toimessa olevan päätösvaltaisen hallituksen hyväksyttyä kuluneen kalenterivuoden tilinpäätöksen, ne sekä muut tarpeelliset asiakirjat on luovutettava tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta.
Tilintarkastajien tulee tarkastaa yhdistyksen tilit, omaisuus ja hallinto hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa.
Tilintarkastajien tulee luovuttaa asiakirjat tarkastettuina ja tilintarkastuskertomuksella varustettuna viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kevätkokousta yhdistyksen hallitukselle.
Tilintarkastajilla on oikeus muinakin aikoina, siitä ennakolta ilmoittamatta, tarkastaa yhdistyksen tilit.
Myös liiton hallituksen määräämä tarkastaja voi tarkastaa yhdistyksen tilit.
15 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä tai hallituksen keskuudestaan valitsemista kahdesta (2) varsinaisesta jäsenestä jompikumpi yhdessä puheenjohtajan tai sihteerin kanssa.
16 § Muita määräyksiä
Jos jäsen huomaa kärsineensä vääryyttä yhdistyksen tai sen hallituksen taholta, on hän oikeutettu tekemään tästä kirjallisen ilmoituksen liiton hallitukselle. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun ko. jäsen sai kirjallisen tiedon yhdistyksen tai sen hallituksen tekemästä ilmoituksen aiheuttavasta päätöksestä.
Yhdistyksen ja liiton hallituksen väliset erimielisyydet ratkaisee liiton edustajisto.
Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan liiton sääntöjä, liiton hallituksen antamia ohjeita ja yhdistyslakia.
17 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Näihin sääntöihin tehtäville muutoksille on saatava liiton edustajiston hyväksyminen. Mikäli muutos kuitenkin koskee yhdistyksen nimeä ja sen mahdollisesti aiheuttamia muutoksia säännöissä, voidaan ne suorittaa liiton hallituksen hyväksymisellä.
Jos ehdotus yhdistyksen purkamisesta tehdään yhdistyksen hallitukselle tai yhdistyksen kokouksessa, yhdistyksen hallituksen on heti annettava tieto siitä liiton hallitukselle. Sen jälkeen on asiaa käsiteltävä kahdessa seuraavassa vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Päätös yhdistyksen purkamisesta pannaan täytäntöön ainoastaan silloin, kun sitä koskeva päätös on tehty vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä molemmissa kokouksissa.
Jos yhdistys on edellisessä kohdassa mainituin tavoin päätetty purkaa tai se lakkautetaan, luovutetaan sen varat ja omaisuus sekä asiakirjat talletettavaksi liitolle, jonka tulee säilyttää niitä kolme (3) vuotta. Ellei yhdistys tämän ajan kuluessa aloita toimintaansa uudelleen, sen varat, omaisuus ja asiakirjat jäävät liitolle. Yhdistyksen purkauduttua sen hallituksen jäsenet ovat vastuussa yhdistyksen varoista, omaisuudesta ja asiakirjoista, kunnes ne on luovutettu liitolle ja se on hyväksynyt yhdistyksen tiliselvityksen. Mikäli jäsenyhdistys tässä kohdassa mainituin tavoin puretaan ja jäsenet siirtyvät liiton toiseen jäsenyhdistykseen, siirtyvät varat ja omaisuus tälle uudelle jäsenyhdistykselle.
18 § Yhdistyksen eroaminen liitosta
Yhdistyksen, joka haluaa erota liitosta, on meneteltävä yhdistyslain mukaisesti. Eroamispäätös tulee tehdä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Eroamispäätös voidaan tehdä vain, jos molemmissa kokouksissa vähintään 3/4 annetuista äänistä sitä kannattaa. Yhdistys on vapaa jäsenyydestään kuuden (6) kuukauden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä lukien, jolloin sen oikeudet ja velvollisuudet liitossa päättyvät. Yhdistyksen on suoritettava liitolle tulevat erääntyneet maksut.
19 § Yhdistyksen eroaminen yhteisjärjestöstä
Yhdistyksen, joka haluaa erota yhteisjärjestöstä, tulee tehdä tästä päätös kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. Eroamispäätös voidaan tehdä vain, jos molemmissa kokouksissa vähintään 3/4 annetuista äänistä sitä kannattaa. Yhdistys on vapaa jäsenyydestä kuuden (6) kuukauden kuluttua yhteisjärjestölle tehdystä eroamisilmoituksesta lukien, jolloin sen oikeudet ja velvollisuudet yhteisjärjestöön päättyvät. Yhdistyksen on suoritettava yhteisjärjestölle tulevat erääntyneet maksut.
20 §
Aikaisempien sääntöjen mukaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.